Strategia

10.11.2017

SUOMEN MAAJOUKKUEEN KANNATTAJAT RY:n STRATEGIA VUOSILLE 2017-2019

1 Tausta

Tämä strategiamietintö pohjautuu pääasiassa 27.4.2017 kokouksessa esitettyihin näkemyksiin ja siellä esiintuotuihin keskusteluihin ja ajatuksiin. Strategiaryhmän kokous on ollut muiden yhdistyksen tapahtumien tapaan avoin jäsenistölle ja asiaa on ollut mahdollista kommentoida myös sähköpostin välityksellä. Aihe on ollut esillä SMJK:n vuosikokouksessa 18.2.2017. ja kokouksesta on tiedotettu SMJK:n sähköpostitse lähetetyssä jäsenkirjeessä, sosiaalisessa mediassa ja futisforum2.org-sivustolla. 27.4.2017 pidetyn kokouksen pohjalta on tehty luonnos, joka on lähetetty eteenpäin 7.7.2017. Luonnosversion yhteydessä on pyydetty muokkausehdotuksia, korjauksia ja lisäyksiä sekä kommentteja siitä, olisiko tarpeen listata tavoitteita konkreettisemmin ja jos olisi, niin miten nämä tarkasti ottaen tulisi ilmaista. Luonnoksesta on annettu palautetta, joka on huomioitu lopullista versiota puhtaaksikirjoitettaessa. Puiminen jatkuu 15-vuotisjuhlien yhteydessä 11.11.2017 ja vuosikokouksessa 3.2.2018.

1.1 SMJK:n historiaa ja nykytilaa

SMJK on vuonna 2002 perustettu, rekisteröity, yhdistys. SMJK:n toiminnan tarkoituksena on Suomen jalkapallomaajoukkueiden kannattaminen. SMJK tukee miesten A-maajoukkueen lisäksi myös naisten ja nuorten maajoukkueita. Jäsenmäärä on enimmillään ollut lähes 2500 jäsentä, mutta on laskenut huippuvuosista merkittävästi.

Pitkän historian ja hyvän maineen vuoksi SMJK on jo saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa urheilukulttuurissa. SMJK:ta kuunnellaan ja siltä pyydetään lausuntoja. Palloliitto on kysynyt SMJK:lta näkemyksiä esimerkiksi maaotteluiden järjestämisen ja Suomen Cupin uudistuksen yhteydessä. SMJK on ollut toistuvasti esillä mediassa maajoukkuejalkapalloiluun ja jalkapallokulttuuriin liittyvien asioiden yhteydessä. SMJK on valmis antamaan julkisesti ulkopuolisille toimijoille palautetta yhdistyksen ydintoimintaan liittyvissä asioissa ja käytännön järjestelyissä. Asema on saavutettu olemalla asiallisesti toimiva, keskusteleva ja väkivallaton kannattajajärjestö.

1.2. Miksi strategia

Tämä on ensimmäinen kerta, kun SMJK:n strategiaa ylipäätään pohditaan. Aiemmin yhdistyksen tavoitteita pitkällä tähtäimellä ei ole kirjattu ja näin ollen myöskään niiden toteutumista ei voida tarkastella. SMJK:n toimintaa on tarkasteltu aikaisemmin lähinnä vuositasolla, vuosikertomuksissa ja toimintasuunnitelmissa. Pidemmän kehityskaaren suuntaviivoja ei ole luotu ja toiminta on ohjautunut enemmän satunnaisesti. Käytännössä vuositason sijaan toiminta on liikkunut kaksivuotissykleissä UEFA:n ja FIFA:n karsinta-aikataulujen mukaisesti. SMJK:ta on kritisoitu siitä, että se näyttäytyy jäsenistölle lähinnä lipputoimistona. Strategiassa onkin hyvä pohtia sitä, mihin muuhun panostetaan kuin ottelulippujen varaamiseen ja kuljetuksiin ottelupaikkakunnalle.

SMJK:n vuosittainen jäsenmaksu on perinteisesti ollut kohtuullisella tasolla; 10-15 euroa. 15 toimintavuoden jälkeen siinä on, osittain inflaatiosta johtuvia, korotuspaineita ja vuodelle 2018 jäsenmaksua tultaneen nostamaan maltillisesti. Millaisen yhteisön SMJK sitten tarjoaa ja miten sekä keitä palvellaan? Haasteena on kyetä tarjoamaan riittävästi etuja ja elämyksiä sellaisillekin jäsenille, jotka eivät aina ole paikalla maaotteluissa. Heidänkin olisi koettava jäsenmaksu maksamisen arvoiseksi. SMJK:n toiveissa olisikin jalkapallokulttuurin kehittyminen siten, että maajoukkuejalkapalloilun tukeminen koettaisiin arvokkaaksi. Pitkällä tähtäimellä tämä kanavoituisi myös SMJK:n asemaan vakiintumiseen. Jatkuvuuden takaajaksi tarvitaan jäseniä, jotka kokevat SMJK:n olemassaolon ja kannattajakulttuurin edistämisen itsessään arvokkaiksi asioiksi riippumatta siitä, millaisen vastikkeen he siitä saavat. Muille on kyettävä tarjoamaan etuja ja palveluita jäsenmaksun edellyttämällä hinnalla. Haasteena ovat etenkin karsintojen väliset ajat, jolloin ei ole merkityksellisiä otteluita. Tällöin olisi korostettava muuta toimintaa ja voitaisiin järjestää vaikkapa teemailtoja, joissa käytäisiin läpi tulevia ja menneitä karsintoja. Ideaalitilanteessa SMJK tarjoaa eräänlaisen yhteisön ja henkisen kodin maajoukkuejalkapallosta, erityisesti Suomen maajoukkueesta, kiinnostuneille.

Lisäksi SMJK:n on sisäisesti pohdittava, että keitä pyritään palvelemaan. Maajoukkue kiinnostaa eri väestöryhmiä. Yhdistyksen jäsenistön ikähaitari on lapsista vanhuksiin, painottuen kuitenkin 20-40-vuotiaisiin miehiin. Toistaiseksi tilastointia iän tai sukupuolen mukaan ei ole tehty. Loppuvuodesta 2017 on kuitenkin vireillä jäsenkysely, jossa selvitetään entisten ja nykyisten jäsenten ikärakennetta. Osa maaotteluissa käyvistä katsojista elää jalkapallolle, osa seuraa lajia satunnaisemmin. Joillekin jäsenille jalkapallo on selvä ykköslaji, osa sen sijaan on urheilun suurkuluttajia asettamatta jalkapalloa mitenkään muiden urheilulajien edelle. Olennainen kysymys onkin se, palvellaanko pientä ydinporukkaa vai suurta ydinjoukkoa. Toiminta on hyvä pitää sellaisena, että eri-ikäiset kokevat sen arvokkaaksi ja kokevat olevansa tervetulleita SMJK:n katsomoon. Käytännössä tämä on näkynyt siten, että katsomon alaosaan kokoontuu äänekkäämpi kannattajajoukko ja yläosassa on rauhallisempaa.

1.3 Toimintaympäristö ja haasteet

Suomalainen jalkapallokulttuuri on yhden sukupolven aikana kehittynyt. SMJK on koko toimintansa ajan ollut yksi maamme suurimmista kannattajaryhmittymistä, kaikki urheilulajit huomioon ottaen, ja onkin jalkapallokulttuurin muutoksessa ollut kehityksen eturintamassa. Tässä mielessä kilpailu on kuitenkin koventunut. Seurajoukkueiden ympärille on kehittynyt entistä isompia ja merkittävämpiä ryhmittymiä. Nuorista jalkapallointoilijasta entistä suurempi osa keskittyy nimenomaan oman seuransa tukemiseen maajoukkueen jäädessä taka-alalle. Olennainen osa SMJK:n tarjoamaa tuotetta ovat jalkapallon parissa paikan päällä saatavat elämykset ja kokemukset. Jalkapallo on mennyt eteenpäin monella osin, ammattimaistunut. Seurat ovat organisaatioina menneet eteenpäin ja olosuhteet ovat kehittyneet, samoin pelaajien harjoittelu on tullut systemaattisemmaksi. Myös kannattajatoiminnan volyymeissä ja organisaatioissa on tapahtunut kehitystä.

Verrattuna seurajoukkueiden kannattajaryhmiin SMJK on monessa mielessä erilainen, hajanaisempi, yhteisö. Maajoukkue pelaa kotona vain muutaman kerran vuodessa, Veikkausliigassa kaikilla joukkueilla on 16-17 kotiottelua. Vertailun vuoksi Suomella oli kotikentällä ainoastaan kaksi miesten A-maaottelua koko vuonna 2016, vuonna 2017 on ollut kolme MM-karsintaottelua sekä yksi ystävyysottelu kotikentällä. Nämä ovat hajaantuneet siten, että kaksi on pelattu Tampereella, yksi Turussa ja yksi Helsingissä. Maajoukkueen lähtötilanne on toisenlainen siinä mielessä, että maaottelut ovat jotain suurempaa. Maajoukkue on koottu parhaista, sekä ulkomailla että kotimaassa, pelaavista pelaajista.

SMJK:n toimintaan vaikuttavat olennaisesti maajoukkueen menestys sekä karsintalohkot. Merkittävät voitot ovat jääneet viime vuosina saavuttamatta. Myös yhdistyksen pitkäaikaisten jäsenten keskuudessa koetaan turhauttavaksi seurata joukkuetta, jonka menestys jää odotettua vaisummaksi. Yhdistyksen toimintaan vaikuttaa kiistatta myös perinteisen kotikentän, Olympiastadionin, remontti. Nyt kun otteluita pelataan pääosin Tampereella ja Turussa, on osa Pääkaupunkiseudulla asuvista kannattajista jättänyt maaottelut kokonaan väliin ja samalla myös into maksaa jäsenmaksu on laskenut. Jäsenyyden uusimatta jättävien tilalle ei ole tullut Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta uusia jäseniä. Urheilukulttuuriin on sisäänrakennettuna ilmiönä menestyskeskeisyys, näin ollen tuloksilla on keskeinen rooli kehityksessä. SMJK:n tavoitteena on jalkapallokulttuurin kehittäminen, parantaminen ja eteenpäin vieminen sellaiseksi, että jalkapallolla on vahva asema riippumatta edellisen ottelun tuloksesta ja siinä, että kokonaiskuvassa toiminta vahvistuu ja vakiintuu pitkällä aikavälillä.

Karsintalohkojen kiinnostavuus on myös vaikuttanut. Aiemmin esimerkiksi loppuunmyydyt ottelut ovat lisänneet jäsenmääriä ja näiden vuoksi on ollut piikkejä uusien jäsenten määrissä. Ensimmäinen tällainen piikki oli jo vuonna 2003 Suomi-Italia EM-karsintaottelun yhteydessä. Maajoukkueelta ovat siis viime vuosina jääneet loppuunmyydyt, tärkeät pelit ja suuret voitot väliin. SMJK:n toiminnan vaikutus otteluiden lopputuloksiin tai karsintalohkoihin on äärimmäisen rajallinen – suoraan ei voida vaikuttaa, vaikka menestystä pyritään kannattamalla edistämään. Pelattavat ottelut ja niiden tulokset kuitenkin muokkaavat toimintaympäristöä.

Ulkomaiden vieraspelejä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisina elämyksinä. Vierasottelut ovat hyvä tilaisuus luoda ja syventää jäsenistön suhdetta maajoukkueeseen, koska näillä matkoilla voi keskittyä kannattamiseen ja maaotteluun jo ottelupäivän aamusta lähtien. Lisäksi vierasottelumatkoilla tutustaan myös paikalliseen elämänmenoon, ruokaan ja juomaan, urheiluun, kulttuuriin sekä nähtävyyksiin – SMJK on esimerkiksi kokoontunut Pariisissa Seine-joen risteilylle ennen Saint Denis’ssä pelattua MM-karsintaottelua. Tässä luonnollisesti vaikuttaa myös se, missä pelataan, millaiset edellytykset siellä on kokoontua vierasfaniryhmänä, miten paikalliset suhtautuvat ja kuinka helppo on Suomesta matkustaa.

SMJK:n jäsenten elämäntilanteessa ja henkilökohtaisissa olosuhteissa on myös tapahtunut muutoksia. 15 vuoden aikana ovat alkuperäiset jäsenet kasvaneet ulos siitä, mitä SMJK:n toiminta ollut alkuaikoina. Toiminnan säilyminen samankaltaisena ja volyymiltaan samana edellyttäisikin uusiutumista, nuorta väkeä. Suomalainen maajoukkuejalkapalloilu herättää kuitenkin tunteita monissa eri ryhmissä ja ideaalitapauksessa SMJK palvelee näitä kaikkia ryhmiä.

2. Toiminta

2.1 Ydintoiminta, lippujenvälittäminen ja kuljetukset

Kuten jo aiemmin on todettu, lippujenvälitys omaan katsomoon on merkittävä osa SMJK:n toiminnan ydintä. Tästä ei olla luopumassa, omat katsomopaikat varmistetaan. SMJK:lla pitäisi olla jokaisessa pelissä erillinen fanikatsomo, minne saa kohtuuhintaisen lipun. Tämä puoli hoidetaan kunnialla ja siten, että jäsenet voivat olla varmoja SMJK:n kautta tilatun lipun olevan juuri oikeahenkiseen katsomoon. Lipunmyynti järjestetään mahdollisimman suoraviivaisesti ja vaivattomasti. On huolehdittava, että fanikatsomossa saa kannustaa, katsomojärjestelyt toimivat ja palvelevat jäsenistön tarpeita. Esimerkiksi jonottaminen stadionille, riittävät wc-palvelut, juoma- ja välipalamyynti, ovat jäsenistön kannalta tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi suomalaiskannattajien katsomolohkon on sekä koti- että vierasotteluissa oltava riittävällä tavalla eristetty vastustajajoukkueiden faneista. Kaiken kaikkiaan Palloliiton kanssa on kyettävä huolehtimaan asianmukaisista järjestelyistä.

2.2 Kokoontumiset

Näihin panostetaan rajallisesti, eikä näitä pidetä varsinaisena ydintoimintana. Käytännön ongelmana ovat pitkät kotiottelutauot. Säännöllisesti järjestettävien vuosikokousten, niiden jatkojen ja pikkujoulujen lisäksi yritetään myös järjestää muita tilaisuuksia ja saada näihin pelaajia, valmentajia ja taustavaikuttajia mukaan esittäytymään vastaamaan kysymyksiin. Pelaajien saamiseksi eri tilaisuuksiin on huolehdittava yhteyksistä maajoukkueeseen ja sen taustavoimiin. Ideaalitilanteissa tällaisilla tapaamisilla olisi yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös vieraspelien seurantaa yhdessä kotimaahan jääville jäsenille. Myös chanttien ja tifojen ideoinnin ja valmistelun yhteydessä voidaan kokoontua. Käytännössä jäsenistön aktivoiminen maaottelutapahtumien ulkopuolella on kuitenkin ollut hankalaa – myös pääkaupunkiseudulla, missä jäsenistöä on selvästi eniten.

Yhdistys on osallistunut säännöllisesti Eurofanz-kannattajaturnaukseen Ukrainan Lviv’ssä ja on tehty yhteistyötä muiden maiden kannattajaryhmien kanssa. Tätä pienimuotoista yhteistyötä jatketaan, sikäli kun yksittäisillä jäsenillä on kiinnostusta – tähän ei kuitenkaan panosteta resursseja merkittävästi.

2.3 Näkyvyys

SMJK:n lehti Huikee Setti on ilmestynyt alusta lähtien. Lehden saaminen valmiiksi vaatii merkittävän työpanoksen ja erityisesti päätoimittajan rooli on vastuullinen ja tärkeä. Jäsenlehti on saatu pitkän epäsäännöllisemmän vaiheen jälkeen ilmestymään säännöllisesti. Lehti on jäsenille konkreettinen jäsenetu. Nykyään lehti julkaistaan myös sähköisenä versiona ja vuoden 2017 viimeinen numero julkaistaan kokeiluluontoisesti vain sähköisessä muodossa ja tästä tullaan keräämään palautetta. Sähköinen versio mahdollistaa joustavuuden sivumäärän suhteen. Vuosikokouksessa äänestetyn perusteella lehteä toivotaan, mutta käytännössä painettu jäsenlehti vaatii siis osaamista, työvoimaa ja vaivannäköä sekä lehdenkokoamisessa että toimittamisessa jäsenistölle. Kaikissa keskusteluissa oman jäsenlehden olemassaoloon on suhtauduttu positiivisesti ja strategiaa suunniteltaessa lehden olemassaolo nauttii vahvaa tukea ja oma lehti on myös nähty panostamisen arvoiseksi.

Sosiaalisen median rooli tiedotuskanavana ja näkyvyyden takaajana on alati kasvanut. Facebook on ollut ensimmäinen sosiaalinen media, missä SMJK on ollut aktiivisesti mukana. Sen jälkeen kuvioihin ovat tulleet myös Twitter ja Instagram, joissa kaikissa julkaistaan säännöllisesti - erityisesti otteluiden lähestyessä ja ottelupäivinä. Toimiva viestintä onkin elinehto ja taakkaa on pystyttävä jakamaan useammalla henkilölle siten, ettei kaikki jää yhden ihmisen vastuulle. Nykyään sosiaalinen mediassa on merkittävässä roolissa monen ihmisen elämässä ja siellä mukanaolo aktiivisesti on erittäin tärkeä osa myös SMJK:n viestintää.

Yhdistyksen kotisivut ja verkkokauppa osoitteessa www.suomifanit.com on uudistettu vuosien 2014-2015 aikana. Lisäksi julkaistaan säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, sähköpostitse lähetettäviä jäsentiedotteita. 15 vuoden aikana muuttunutta toimintaympäristöä mukaillen käytännön viestintä on mennyt jatkuvasti enemmän sähköiseen muotoon ja postitse toimitetaan lähinnä vain jäsenlehti. Käytännössä olennainen tiedotuskanava on myös futisforum2-keskustelupalsta, jota merkittävä osa jäsenistöstä seuraa ja jossa yhdistyksen tiedotteet julkaistaan tuoreeltaan.

2.4 Muu (esimerkiksi junioriyhteistyö, fanituotemyynti)

Resursseja on panostettu myös junioriyhteistyöhön, mikä on vuosikokouksessa ja hallituksen kokouksissa nauttinut laajaa tukea. Konkreettisesti toimintamuodot ovat vielä lopullisesti vakiintumatta ja asiasta on käyty sisäisesti keskustelua, toimintamuotoja tultaneen jatkossa vielä hiomaan.

Tähän mennessä on järjestetty arvontoja, joissa on viety juniorijoukkueita ottelupaikkakunnalle ja lahjoitettu pääsyliput. Arvonnat ovat herättäneet kiinnostusta ja huomiota. SMJK on halunnut tarjota nuorille jalkapalloharrastajille elämyksiä ja positiivisia kokemuksia maajoukkuejalkapalloilun ympärillä. Tällä toiminnalla on myös lisätty maantieteellistä kattavuutta ja näkyvyyttä ottelupaikkakuntien ulkopuolella arvontavoittojen kohdistuttua ympäri Suomea.

Junioreiden konkreettisempi tukeminen – esimerkiksi rahallinen tukeminen stipendien tai varusteiden muodossa on myös ollut esillä. Käytännössä resurssien vuoksi tämä kohdistuisi kuitenkin lähinnä yksittäisiin henkilöihin ja olisi näin ollen merkitykseltään äärimmäisen rajallinen.

Joka tapauksessa junioriyhteistyöhön suhtaudutaan positiivisesti, tätä kautta saadaan näkyvyyttä. Lisäksi juniorit sekä heidän vanhempansa, valmentajansa ja huoltajansa nähdään sellaisena massana, josta on mahdollista saada tulevaisuudessa uusia jäseniä ja aktiiveja mukaan SMJK:n toimintaan. Junioriyhteistyön uutena muotona on suunniteltu näkyvyyttä turnauksissa ja kokeiluluontoisesti vuonna 2017 olimme mukana Helsinki Cupissa. Tällä levitetään tietoa yhdistyksestä ja lisätään näkyvyyttä paitsi pelaajien niin myös vanhempien sekä junioriseurojen valmennusjohdon ja huoltajien keskuudessa.

Fanituotteiden osalta kiertuepaidoilla ja kaulahuiveilla on pitkät perinteet, huivit ovat olleet ylivoimaisesti suosituin tuote. Tuotevalikoimaa on monipuolistettu ja tuotteiden laatuun on panostettu, uusina tuotteina ovat esimerkiksi 15-vuotisjuhlahuivi, pipo ja hanskat. Tuotevalikoima halutaan pitää tarkoituksenmukaisena, kannattajia palvelevana ja hintataso kohtuullisena.

3. ottelutapahtumat

3.1 Miesten A-maajoukkueen kotiottelut

Perinteisesti maajoukkueen kotiotteluissa on SMJK:lle ollut varattuna oma katsomonosa. Näkyvyydestä stadionilla on huolehdittu tifojen ja laulujen muodossa ja SMJK on levittänyt positiivista sanomaa. Tifot ovat herättäneet huomiota ja jääneet ihmisten mieleen. Tifot vaativat runsaasti työvoimaa ja myös paikan, jossa niitä tehdä. Järjestelyt pitää aloittaa hyvissä ajoin etukäteen ja hoitaa suunnitelmallisesti. Näyttäviä over-tifoja onkin tämän vuoksi lähinnä Helsingin kotiotteluissa, esimerkiksi Espanjaa ja Kreikkaa vastaan. Tämä on vaatinut tekopaikan pääkaupunkiseudulla ja näitä tekemään ison joukon ihmisiä. Tifojen teko vaatii sitoutuneita henkilöitä ja työpanosta useana päivänä ennen ottelua.

Ottelupaikkakunnilla näytään monella muullakin tavalla, esimerkiksi marssit Helsingissä ja Tampereella ovat lähteneet aivan kaupungin ytimestä ja keränneet väkeä. Helsingissä on marssittu Mannerheimintietä pitkin ja Tampereella lähdetty Keskustorilta. SMJK on myös järjestänyt kokoontumisbaarin, minne on ottelutapahtumien yhteydessä kerääntynyt runsaasti väkeä.

SMJK on pelannut monta kertaa omalla joukkueella vastustajajoukkueen kannattajia vastaan joko ottelupäivänä tai ottelua edeltävänä päivänä. Nämä ovat positiivisia tapahtumia ja yhteistyö eri maiden vastustajien kanssa on sujunut hyvin. Pelaajia on ollut eri ikäluokista ja tunnelma säilynyt kautta linjan hyvänä. Fanimaaotteluihin on myös saatu sellaisia katsojia, jotka eivät itse ole olleet pelaamassa.

Lauluja on ideoitu ja toiveita uusista chanteista esitetty. Ongelmana on se, että miten nämä saadaan käyttöön. Käytännössä näiden pitää olla riittävän helppoja. Olisi hyvä olla yksi tai kaksi sellaista laulua, joihin saadaan koko stadion mukana. Laulujen kehittelyyn voidaan panostaa, jos saadaan osaavia henkilöitä mukaan ja näitä voidaan harjoitella myös ottelutapahtumien ulkopuolella sekä levittää chantteja eri tiedotuskanavia pitkin. Laulujen ja tifojen kehittely on yksi tärkeä painopistealue, joka vaatii oikeita, osaavia ja innostuneita, henkilöitä käytännön toteutukseen.

3.2 Vierasottelut

Vierasotteluiden yhteydessä on sovittu kokoontumisbaari, pelattu jossain vastustajajoukkueen kannattajia vastaan sekä järjestetty myös marsseja kohti stadioneja. Tifot vierasotteluissa ovat jääneet vaatimattomiksi ja näissä on huomioitava myös kuljetuksista johtuvat ongelmat. Yksittäiset jäsenet tuovat otteluihin omia Suomen lippujaan ja muuta rekvisiittaa, mikä lisää näkyvyyttä – SMJK:n rooli on tässä vähäisempi ja lähinnä huolehditaan katsomo- ja lippujärjestelyistä sekä kokoontumisbaarin selvittämisestä ja fanimaaottelun sopimisisesta vastustajien kanssa.

3.3 Naiset ja nuoret

Naisten ja nuorten peleissä näkyvyys on käytännössä ollut pikemminkin yksittäistapauksellisesta. Esimerkiksi tärkeimmissä naisten maaotteluissa yhdistyksen jäsenille on voitu järjestää ilmainen sisäänpääsy ja oma katsomonlohko. U21-maajoukkueen pelien yhteydessä tilanne on siinä mielessä ongelmallisempi, että kansainvälisten ottelukalentereiden vuoksi ottelut ovat usein päällekkäin miesten maaotteluiden kanssa, mikä käytännössä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua ja panostaa niihin.

Käytäntö on toistaiseksi ollut toimiva ja järjestelyistä on pystytty sopimaan ottelujärjestäjien kesken. Nuorten ja naisten maaotteluihin osallistuminen ei vie resursseja miesten A-maajoukkueelta. Tässä olisi myös yksi mahdollisuus lisätä näkyvyyttä eri paikkakunnilla, koska nuorten maaotteluita pelataan useammalla eri stadionilla. Jos nuorten tai naisten maajoukkueet pääsevät arvokisoihin, on hyvä että on jonkinlainen kannatuspohja ja perinteet valmiina. Nuorten maaotteluiden kautta tulevat lahjakkuudet ja tulevat maajoukkuepelaajat tutummiksi – lisäksi myös jäsenlehdessä ja tiedottamisessa pidetään esillä nuorten ja naisten maajoukkueita, pelaajia ja taustavoimia.

4. Yhteistyökumppanit

4.1 Suhde maajoukkueeseen

Suhde maajoukkueeseen on ongelmallinen ja jakaa myös aktiivien keskuudessa mielipiteitä. Olennainen kysymys se, että onko SMJK kriittinen toimija vai tappionkin hetkellä aina maajoukkueen tukena. Käytännössä nämä eivät välttämättä ole toisiaan poissulkeva, maajoukkueelle voidaan osoittaa vahvaa tukea, mutta kuitenkin ongelmatilanteissa esittää kritiikkiä. Positiivisuus ei ole sokeaa ja kritiikitöntä. Maajoukkuejalkapalloon liittyviä epäkohtia voidaan nostaa esille huolellisesti perusteltuina ja valmisteltuina. Käytännössä kuitenkin olisi, etenkin pelitilanteiden ollessa käynnissä, toivottavaa osoittaa tukea ja olla kannustava voima. Otteluissa jäsenten turhautuminen on voinut purkautua yksittäisten jäsenten toimesta, lähtökohtaisesti ollaan kuitenkin positiivinen toimija eikä esimerkiksi capolta ole toivottavaa vetää lokaavia chantteja.

4.2 Suhde Palloliittoon

Palloliitto on tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa toimintaa rajoittavat käytännön edellytykset. SMJK:n kanssa yhteistyötä tekevät ottelutapahtumien järjestelyistä vastaavat tahot. Muut ovat osallistuneet kokouksiin yksittäistapauksellisesti. Joka tapauksessa SMJK nähdään myös Palloliitossa yhteistyökumppanina, jolle on ollut aikaa ja esitetty palaute on otettu vastaan. Palloliitto on myös tukenut postituksia ja frankeeraus on perinteisesti hoidettu Palloliiton tiloissa.

Palloliitto tulee jatkossakin olemaan se tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa koordinoidaan lippujenhankintaa. Suhde Palloliittoon nojaa vahvasti käytännön järjestelyihin, kuten juuri lippujen, katsomojärjestelyiden ja muiden ottelupäivän tapahtumien sujuvuudesta huolehtimiseen. Palloliitto takaa, että kaikki toimii ja Palloliiton toiminnasta sekä ottelutapahtumien järjestelyistä voidaan tarvittaessa myös antaa suoraa palautetta.

4.3 Yritykset ja yhteisöt

SMJK ei ole aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppaneita. Ottelupaikkakunnilta on sovittu kokoontumisbaari, mihin saadaan väki kasaan ennen ja jälkeen kotiotteluiden tai vierasotteluiden kotikatsomoiden yhteydessä. Helsingissä ja Tampereella on käytetty samoja baareja ja nämä ovat päässeet vakiintuneeseen asemaan. Tähän mennessä järjestelyt ovat toimineet ja on ollut hyvä saada kannattajat kokoontumaan yhteen ravintolaan marssin lähtöpaikan lähelle ennen ja jälkeen ottelun.

Muita luontevia yhteistyökumppaneita SMJK:lla ei ole, eikä tällaiseen yhteistyöhön nähdä juuri tarvettakaan. Sponsoreita voidaan ottaa, mutta näiden merkitys käytännön toiminnassa jää väkisinkin rajatuksi ja yhteistyökumppaneiden kohdalla on pohdittava hyötyä yhdistyksen toiminnan kannalta.

4.4 Yksityishenkilöt

Yksityishenkilöt voivat olla mukana yhteistyössä monella tavalla. Kontakteja on hyödynnetty vaikkapa tifotalkoiden järjestelyjen yhteydessä. Myös jäsenlehdessä ja sosiaalisessa mediassa käytettäviä valokuvia on saatu ilmaiseksi käyttöön yksityisiltä henkilöiltä.

4.5 Suhde jalkapalloseuroihin ja muihin kannattajaryhmiin Jos jäsenmäärää halutaan kasvattaa, olisi tässä yksi hyödynnettävä voimavara. Periaatteessa SMJK:n aktiiveilla on luonnostaan oma suosikkijoukkue ja jäsenet näyttäytyvät aktiivisesti jalkapallo-otteluissa sekä tuntevat väkeä eri seurojen piireistä ja ympäristöstä. Yhdistyksenä SMJK ei tällä erää aktiivisesti tee yhteistyötä seurojen kannattajaryhmien kanssa. Mahdollista olisi levittää SMJK:n tietoja eri veikkausliigapaikkakunnilla ja samoin myös alempien sarjojen ottelutapahtumien yhteydessä. Tämä olisi yksi potentiaalinen keino saada uusia henkilöitä jäseniksi ja vahvistaa SMJK:n asemaa maakunnissa. Yhteistyö vaatisi jalkautumista ja SMJK on kuitenkin valmiiksi tunnettu toimija jalkapallofanien keskuudessa. SMJK toivottaa eri seurojen kannattajat mukaan toimintaan ja nämä voivat olla katsomossa omina ryhminään. On kuitenkin välttämätöntä, että eri seurojen väliset mahdolliset erimielisyydet eivät haittaisi yhteisen suosikkimaajoukkueen ympärillä olevaa ydintoimintaa.

Yhteistyön osalta voidaan myös mainita SMJK:n perinteinen osallistuminen vuosittaiseen turvallisuusseminaariin, jossa jalkapallo-otteluiden turvallisuuteen liittyviä asioita käydään läpi viranomaisten, seuratoimijoiden ja muiden kannattajaryhmien edustajien kanssa.

5. Tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2017-2019

1) SMJK:n toiminnan lähtökohtana on oltava nimenomaan huippujalkapallon etu – ja kaiken toiminnan lähtökohtana on maajoukkueiden edistäminen. Käytännössä tämä tapahtuu ensisijaisesti osallistumalla ottelutapahtumiin ja mahdollistamalla siellä maajoukkueen kannattaminen.

2) SMJK ei ole ryhtymässä miksikään yleiseksi jalkapallokannattajien tai urheilufanaatikkojen kattojärjestöksi. Tällaisia toiveita on ajoittain esitetty, mutta SMJK ei ole ryhtymässä tähän rooliin. Sen sijaan SMJK keskittyy jatkossakin palvelemaan nimenomaan Suomen jalkapallomaajoukkueiden kannattajia huolehtien koti- ja vierasotteluiden käytännön järjestelyistä, fanituotteista ja tiedottamisesta. Maajoukkuetta tuetaan myös tifojen ja laulujen muodossa ja näihin ollaan valmiita käyttämään paljon resursseja sekä jäsenten luovuutta ja osaamista.

3) Yhteisöllisyyttä lisätään myös järjestelemällä tapahtumia otteluiden ulkopuolella ja julkaisemalla perinteistä jäsenlehteä sekä huolehtimalla näkyvyydestä sosiaalisen median eri kanavissa.

4) Miesten A-maajoukkue on se, jonka ympärillä ja jonka aikataulujen puitteissa toiminta tulee käytännössä suureksi osaksi pyörimään. SMJK osallistuu kuitenkin myös muihin maaotteluihin. Nuorten ja naisten maaotteluissa esillä olo koetaan tärkeäksi, tätä puolta pidetään esillä ja huolehditaan myös muissa kuin miesten maaotteluissa käyvien jäsenten palvelemisesta.

5) Suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin yhdistys jatkaa asiallisella linjalla ja haluaa olla jatkossakin sellaisessa asemassa, että se otetaan vakavasti suomalaisen urheilukulttuurin piirissä. Lausuntoja huippujalkapalloa ja maajoukkuetta voidaan antaa aina silloin, kun se koetaan tarpeelliseksi. SMJK pyrkii olemaan sellaisessa asemassa, että annetuille lausunnoille voidaan antaa painoarvoa. Rivikannattajien näkemykset tunnetaan ja annetut lausunnot heijastelevat niitä. Lausuntoja annettaessa niihin on hyvä liittää myös yhteystiedot ja huolehtia siitä, että SMJK on valmis perustelemaan näkökantansa ja vastaamaan mahdollisesti herääviin jatkokysymyksiin.

6) Kotimaaotteluissa huomioidaan eri kannattajaryhmät. Toiminta on menossa siihen suuntaan, että on äänekkäämmälle fanijoukolle ns. ”Pohjoiskaarre”. Äännekään kannattajakatsomon lähellä voi vastaavasti mahdollisesti olla rauhallisempi katsomo, jossa voi istua esimerkiksi pienten lasten kanssa. Nämä asiat ja kannattajapohjan laajentuminen sekä elämäntilanteiden muutos huomioidaan myös lippu- ja katsomojärjestelyistä sovittaessa. Joka tapauksessa lippua ostettaessa pitää olla selvää se, onko lippu perinteiseen kannattajakatsomoon vai perhekatsomoon. Junioriyhteistyön ollessa osa yhdistyksen toimintaa, voidaan näille välittää lippuja fanikatsomon läheisyydestä.

7) Yhdistyksen kannattajatuotteiden osalta jatketaan perinteisten suosikkituotteiden myymistä ja samalla kartoitetaan mahdollisuuksia tuotevalikoiman laajentamiseen. Nettikaupasta tilatut tuotteet toimitetaan jäsenille joutuisasti ja lisäksi fanituotemyyntiä järjestetään aina kotiotteluiden yhteydessä.

8) Jäsenmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. SMJK:n jäsenmäärään vaikuttavat monet satunnaisetkin asiat, ennen kaikkea maajoukkueiden menestys. Joka tapauksessa SMJK:n halutaan olevan toimija, johon kuuluminen ja jonka tukeminen koetaan tarpeelliseksi. Jäsenmaksu tullaan pitämään kohtuullisena, jotta maksun suuruus ei olisi este jäseneksi liittymiselle tai jäsenyyden uusimisille. Jäsenmäärä halutaan vakiinnuttaa korkealle tasolle ja sellaiseksi, että suuret satunnaiset heittelehtimiset jäsenmäärissä jäävät niin vähäisiksi kuin mahdollista.

9) SMJK pyrkii myös huolehtimaan maantieteellisestä kattavuudesta yhdistäen koko suomalaisen jalkapalloyhteisön siten, että myös muualla kuin A-maaotteluiden ottelupaikkakunnalla asuvat jäsenet kokevat toiminnan koskettavan heitä. Tilanteen mukaan otteluihin järjestetään kuljetuksia eri paikkakunnilta. Lisäksi eduista pyritään samaan sellaiset, että maajoukkueista kiinnostuneilla ympäri Suomen sekä myös ulkosuomalaisilla on kiinnostusta olla mukana SMJK:n jäseninä.

10) SMJK:n tavoitteena on olla tunnettu, vahva ja uskottava toimija suomalaisessa jalkapallokulttuurissa. Ottelupäivät halutaan pitää erikoistapahtumina ja tunnelma SMJK:n katsomossa hyvänä ja positiivisena muistaen ennen kaikkea se, että toiminta pyrkii pitkällä tähtäimellä edistämään suomalaisen huippujalkapalloilun ja katsomokulttuurin asiaa.

11) SMJK:n hallitus yhdessä jäsenistön myötävaikutuksella päivittää strategian ja tavoitteet sykleissä n. kahden vuoden välein